sunnuntai 24. tammikuuta 2016
sunnuntai 10. tammikuuta 2016
1.Johdanto
Olemme Kaurialan lukion biologia 3.1 kurssin opiskelijoita. Tutkimuksemme aiheena on Vanajaveden lämpötilan tutkiminen. Erityisesti keskitymme tutkimaan toteutuuko Vanajavedessä (Hämeenlinnan keskustan kohdalla) tyypillinen talvikerrostuneisuus lämpötilan suhteen. Eli pohjassa lämpötilan pitäisi olla noin neljä astetta, sillä +4 vesi on painavinta ja tiheintä, ja pinnalla noin yksi astetta. Paksu jää hankaloittaa mittaamistamme. Talvella ravinteet eivät kierrä vedessä vaan suurin osa on pohjalla ja pieni osa jään tuntumassa. Tutkimusaikamme on tammikuun aikana.
Aihetta ei ole tutkittu hirveän paljoa. Eli aiheesta ei löydy ainakaan paljoa tietoa. Tämä saattaa johtua siitä ettei järvivesien lämpötiloja mitata säännöllisesti talvella.
Vanajavesi on vesistö joka sijaintee Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Sillä on rantaviivaa noin 457 km ja sen keskisyvyys on noin 8 metriä. Ulottuu Janakkalasta lempäälään asti, jossa se laskee Pyhäjärveen.
Hypoteesi: Tavallinen talvipohjakerrosteneisuus pätee eli pohjassa 4 ja pinnassa 1 astetta.
2.Aineisto
Kävimme 20.1.2016 kairaamassa ja mittaamassa pinta- ja pohjaveden lämpötiloja Vanajavedellä Hämeensaaren kohdalla. Mittaukset tehtiin elohopea vedenlämpömittarilla, jonka mittaustarkkuus on +-1 (Voi heittää enintään asteella). Ilmanlämpö -20.
n. 70m rannasta
Jään paksuus: 36cm
Syvyys: 1.70m
Pintaveden lämpötila: -0.6
Pohjaveden lämpötila: -0.3
n. 180m rannasta (veneväylällä)
Jään paksuus: 11cm
Syvyys: 2.9m
Pintaveden lämpötila: -0.5
Pohjaveden lämpötila: 0
3.Johtopäätökset
Talvikerrostuneisuus ei pidä paikkaansa ainakaan siinä Vanajaveden kohdassa missä mittaukset suoritettiin. Mittarin mittaamis tarkkuus on +-1, joten todelliset lämpötilat ovat mitä luultavimmin nollan tietämillä. Kuten esimerkiksi Johanna Korhosen tutkimus osoittaa vasta 35m syvyydessä veden lämpötila oli noussut kolmeen asteeseen. Hämeensaaressa Vanajaveden mittauspaikat olivat siis mitä luultavimmin liian matalat siihen, että pohjan lämpötila ehtisi muuttua radikaalisti. Kohdassa oli myös suhteellisen kova virtaus, joka saattaa sekoittaa lämpötiloja. Vanajavesi on suhteellisen laaja järvi, joka virtaa koko ajan joten vesi ei pääse olemaan paikallaan vaan liikkuu. Tästä syystä voi olla, että talvikerrostuneisuus ei pitänyt paikkaansa.
Hypoteesi ei pitänyt paikkaansa
Lähteitä:
Johanna Kohrhonen(2002)https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40478/SY_566.pdf?sequence=1 (kohta 5.2.1)
Päivi Holopainen,Mervi Holopainen,Panu Sotkas, Antero Tenhunen, Marja Tihtarinen-Ulmanen, Juha Venäläinen,2015,Bios 3 Ympäristöekologia,SAnoma Pro
http://www.vanajavesi.fi/(25.1.2016)
Olemme Kaurialan lukion biologia 3.1 kurssin opiskelijoita. Tutkimuksemme aiheena on Vanajaveden lämpötilan tutkiminen. Erityisesti keskitymme tutkimaan toteutuuko Vanajavedessä (Hämeenlinnan keskustan kohdalla) tyypillinen talvikerrostuneisuus lämpötilan suhteen. Eli pohjassa lämpötilan pitäisi olla noin neljä astetta, sillä +4 vesi on painavinta ja tiheintä, ja pinnalla noin yksi astetta. Paksu jää hankaloittaa mittaamistamme. Talvella ravinteet eivät kierrä vedessä vaan suurin osa on pohjalla ja pieni osa jään tuntumassa. Tutkimusaikamme on tammikuun aikana.
Aihetta ei ole tutkittu hirveän paljoa. Eli aiheesta ei löydy ainakaan paljoa tietoa. Tämä saattaa johtua siitä ettei järvivesien lämpötiloja mitata säännöllisesti talvella.
Vanajavesi on vesistö joka sijaintee Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Sillä on rantaviivaa noin 457 km ja sen keskisyvyys on noin 8 metriä. Ulottuu Janakkalasta lempäälään asti, jossa se laskee Pyhäjärveen.
Hypoteesi: Tavallinen talvipohjakerrosteneisuus pätee eli pohjassa 4 ja pinnassa 1 astetta.
2.Aineisto
Kävimme 20.1.2016 kairaamassa ja mittaamassa pinta- ja pohjaveden lämpötiloja Vanajavedellä Hämeensaaren kohdalla. Mittaukset tehtiin elohopea vedenlämpömittarilla, jonka mittaustarkkuus on +-1 (Voi heittää enintään asteella). Ilmanlämpö -20.
n. 70m rannasta
Jään paksuus: 36cm
Syvyys: 1.70m
Pintaveden lämpötila: -0.6
Pohjaveden lämpötila: -0.3
n. 180m rannasta (veneväylällä)
Jään paksuus: 11cm
Syvyys: 2.9m
Pintaveden lämpötila: -0.5
Pohjaveden lämpötila: 0
3.Johtopäätökset
Talvikerrostuneisuus ei pidä paikkaansa ainakaan siinä Vanajaveden kohdassa missä mittaukset suoritettiin. Mittarin mittaamis tarkkuus on +-1, joten todelliset lämpötilat ovat mitä luultavimmin nollan tietämillä. Kuten esimerkiksi Johanna Korhosen tutkimus osoittaa vasta 35m syvyydessä veden lämpötila oli noussut kolmeen asteeseen. Hämeensaaressa Vanajaveden mittauspaikat olivat siis mitä luultavimmin liian matalat siihen, että pohjan lämpötila ehtisi muuttua radikaalisti. Kohdassa oli myös suhteellisen kova virtaus, joka saattaa sekoittaa lämpötiloja. Vanajavesi on suhteellisen laaja järvi, joka virtaa koko ajan joten vesi ei pääse olemaan paikallaan vaan liikkuu. Tästä syystä voi olla, että talvikerrostuneisuus ei pitänyt paikkaansa.
Hypoteesi ei pitänyt paikkaansa
Lähteitä:
Johanna Kohrhonen(2002)https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40478/SY_566.pdf?sequence=1 (kohta 5.2.1)
Päivi Holopainen,Mervi Holopainen,Panu Sotkas, Antero Tenhunen, Marja Tihtarinen-Ulmanen, Juha Venäläinen,2015,Bios 3 Ympäristöekologia,SAnoma Pro
http://www.vanajavesi.fi/(25.1.2016)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)